Yksi argumenteista, jotka esitin viime viikolla pidetyssä Federal Reserve (Board + FRBNY) -konferenssissa dollarin kansainvälisestä roolista, on se, että dollarin osuus varannoista saa liikaa huomiota ja varanto-osuuksien absoluuttinen kanta saa liian vähän... 1/monta

Keskuspankit lisäsivät hieman euro-omistuksiaan dollareissa mitattuna (tai pikemminkin ne eivät myyneet euroja vain siksi, että euro nousi dollaria vastaan toisella neljänneksellä). Mutta suurempi tarina on, että dollariomistukset ovat periaatteessa vakioita... 2/

Ulkomaisilta keskuspankeilta/varannonhoitajilta ei ole periaatteessa virtattu dollareihin viimeisen vuoden aikana - ja globaalin varantojen kasvu on myös pysähtynyt... 3/

Virtaukset euroon ovat itse asiassa olleet hieman voimakkaampia, mitä voin sanoa, kuin virtaukset dollariin -- eurooppalaisten pitäisi pystyä hengittämään hieman helpommin... 4/

Ja varantoihin liittyvät sisäänvirtaukset eivät yksinkertaisesti ole olleet suuri tekijä Yhdysvaltain vaihtotaseen alijäämän kasvussa vuoden 2020 jälkeen (toisin kuin GFC:tä edeltävänä aikana). Varantojen kasvu on myös ollut vaatimatonta verrattuna valtiovarainministeriön tarjonnan kasvuun, toisin kuin GFC:tä edeltävänä aikana 5/

Olen laajentanut tätä analyysiä parilla tavalla, jotka ovat mielestäni mielenkiintoisia (tämä twiitti ennakoi tulevaa blogia) -- erityisesti seuraamalla valtion sijoitusrahastojen virtoja sekä Kiinan politiikkapankkivirtoja (ne ovat nousseet viime aikoina) 6/

Näiden omaisuuserien matala arvio (kotimaisia varoja lukuun ottamatta, tämä kaikki perustuu BoP:hen) asettaisi ne noin 8 biljoonaan dollariin tai 2/3 maailman 12 biljoonan dollarin varannoista. Ei pieni (tämä jättää muuten pois omaisuuden myyntivoitot) 7/

Muuttaako valtiollisten sijoitusrahastojen kasvu ja Kiinan valtionpankkien ulkomaisen salkun kasvu virtakuvaa? Vähän, mutta virallisten virtojen kokonaismäärä on silti laskenut viime vuosineljänneksillä 8/

Ja mallini laajemmista virroista dollariin kaikilta virallisilta toimijoilta osoittaa myös laskua -- kokonaisvirrat ovat laskeneet noin 1 prosenttiyksikköön Yhdysvaltain BKT:stä / 300 miljardia dollaria (enimmäkseen Aasian valtion sijoittajilta, kuten NPS:ltä, GIC:ltä ja Kiinan SCB:ltä) 9/

Joten en myöskään näe laajoja virallisia virtoja merkittävänä tekijänä USA:n vaihtotaseen alijäämän kasvussa -- jälleen aivan toisin kuin vuosina 2002-2007. 10/

ps Olen iloinen voidessani jakaa tämän työn muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa; Haluan rohkaista ihmisiä siirtymään valuuttavarannon dollariosuuden analysoinnista eteenpäin aikana, jolloin varannot ja dollariomistukset ovat ennallaan! 11/

Ja toivon todella, että valtiovarainministeriön tarkistettu valuuttaraporttimenetelmä poimii osan tästä työstä ja joistakin näistä oivalluksista; valtiovarainministeriö on tunnustanut (aivan oikein), että heidän on katsottava muodollista varantoa pidemmälle 12/12