Tämä on ensimmäinen elokuva, jossa muistan olleeni todella peloissani. Yritin piiloutua teatterin penkin taakse. Myöhemmin samana yönä nukuin etuhuoneessa. Kuvaikkunoista näin kadun toisella puolella huojuvia puita, ja oli melko selvää, että ne olivat triffidejä. Niinpä valvoin koko yön pitäen heitä silmällä.